Kannatti mainita kaihoisaan ääneen, että Eva Dahlgren tulee Suomeen konsertoimaan, sillä sain lipun syntymäpäivälahjaksi. Dahlgrenia en ollut aikaisemmin nähnyt, vaikka siihen olisi ollut vuosien saatossa mahdollisuus. Omistan pari pitkäsoittoa, mutta mikään  artistin repertuaarin läpikotaisin tunteva fani en ole koskaan ollut. Arvostusta kuitenkin löytyy. Eva Dahgren julkaisi tuoreeltaan albumin yhdeksän vuoden tauon jälkeen. Jag Sjunger Ljuset tuli kuunneltua kertaalleen ja ihan kelvollisen vaikutuksen uutukainen teki.

Ruotsissa mittaamattoman suositulla Eva Dahlgrenilla on Suomessakin vankkumaton kannattajakunta. The Circuksen hulinassa kuulin enemmän ruotsia kuin suomea, joten kielivähemmistön suosikista on enemmän kyse. Itsekin ruotsin kielen käytön hylänneenä tajusin, että pakkoruotsi on hyvä juttu. Ymmärsin sentään sanan sieltä täältä.

Lippuja oli The Circukseen myynnissä vielä ennen konserttia, vaikka en kyllä käsitä mihin jengi olisi tungettu, sillä klubi oli ääriä myöten täynnä. The Circus on vakiinnuttanut viime vuosien aikana paikkansa kaupungin livemusaskenessä. Yökerhomaisena siinä ei ole Tavastian rock-uskottavuutta, mutta tilavampana ja siistimpänä se vetää puoleensa paremmin softin aikuispopin ystäviä, johon Eva Dahlgren on laskettava. Hänelle Helsingissä paras paikka olisi kuitenkin Kulttuuritalo, mutta mielellään hänet näkee klubiympäristössä.

Väentungoksesta johtuen kärkyin takalinjoilta keikan alkupuoliskon. Tulkitsijana Eva Dahlgren on viehättävän laiskasti huokaileva, mutta laulutyyli luo kuitenkin vahvan omintakeisen tunnelman. Biisintekijänä hän on taidokas ja erityisesti balladien kirjoittajana Pohjoismaiden kärkitasoa. Ensimmäisenä kappaleena kuultiin uuden albumin parhaimmistoa oleva Hela världen står i blom. Tämän perään soitetut uudet kappaleet hakivat vielä vähän paikkaansa, kunnes hittialbumilta En blekt blondins hjarta (1991) kuultiin jengin nytkähtelemään saaneet Jag är Gud ja Kom och håll om mej. Eva soitti tasokkaan viisihenkisen bändinsä kanssa uutta ja vanhaa tuotantoa lähes vuoron perään. Uusista biiseistä Säg mitt namn nousee helposti klassikon asemaan.

Baaritiskiltä palatessani huomasin, että paikalle oli saapunut väkeä myös viettämään helatorstain aattoa. Heille riitti, että Eva Dahlgren soittaa suurimman hittinsä Vem tänder stjärnorna, mutta muuten voi vetää drinksua takalinjoilla. Keikan loppusuoran lähestyessä pääsin paremmille paikoille salin vasemmalle laidalle. Siinä samassa se kaikkien odottama suosikki pamahtikin illan viimeisenä. Yleisö läpsytti käsiään tyytyväisenä ja Eva Dahlgren yhtyeineen kumarsi kiitokset poistuen backstagelle palatakseen soittamaan encoreksi vielä yhden kappaleen. Varhaisempaan tuotantoon kuuluva En plats på Jorden päätti tyylikkäästi hienon ja välittömän konsertin. Eva Dahlgrenille on todellakin paikka maan päällä.