Lissabonissa järjestettävä Super Bock em Stock on perinteikkään Super Bock Super Rock –kesäfestivaalin kaksipäiväinen sisartapahtuma, joka tuo valoa ja eloa vuoden pimeimpään aikaan. Jopa eteläisessä Portugalissa aurinko laskee marraskuun lopulla viiden jälkeen. Eikä jäänyt epäselväksi, että pääsponsorina toimii Unicer -panimon tunnetuin tuotemerkki Super Bock, mutta ilman sponsoreita ei tämäkään tapahtuma mahdollistaisi näin paljoa kansainvälisesti kiinnostavia nimiä sekä paikallisia artisteja. Keikkoja järjestettiin kaupungin parhaimmissa konserttisaleissa, mutta myös erikoisemmissa paikoissa kuten nivelbussissa tai rautatieaseman katoksen alla. Kahden päivän lippu maksoi huokeat 45€ ja sisäänpääsy eri konserttipaikkoihin sujui ranneketta vilauttamalla. Suosituimpia artisteja kannatti mennä väijymään ajoissa, sillä joka saliin eivät kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään.

HBO:n Big Little Lies draamasarjan tunnuskappaleella Cold Little Heart maailmanmaineeseen ponnahtanut Michael Kiwanuka oli selkeästi festivaalin isoin nimi. Kiwanuka on Britannian amerikkalaisin artisti, jos puhutaan klassisesta soulista tyyliin Bill Whithers ja Otis Redding. Kiwanuka esiintyi yhtyeineen kaupungin hienoimmassa konserttisalissa. Coliseus dos Recreios on yksi juhlavimmista paikoista, missä olen elävää musiikkia saanut kuulla. Vuonna 1890 valmistunut sali ei ole akustisesti paras mahdollinen tämän päivän sähköiselle musiikille varsinkaan aitioista tsekattuna, mutta etupermannolta Kiwanuka kuulosti kivalta. 

Michael Kiwanuka julkaisi vastikään nimeänsä kantavan albumin ja vielä versaalikirjaimilla kirjoitettuna KIWANUKA. Ei jää epäselväksi kenestä on kyse. Joko hän korostaa omaa egoansa tai vääntää rautalangasta jengiä muistamaan hänen erikoisen nimensä. Albumi on jatkoa hänen menestykseen saattaneelta kakkosalevylle Love & Hate (2016), joten odotukset olivat kovat. Uudelta albumilta löytyy sama vanhan liiton soul-tunnelma, mutta ilman yhtä ilmeisiä hittejä. KIWANUKA on itse asiassa tasaisempi ja useampaa kuuntelua kestävä teos. Harmi vaan, että reilun tunnin settiin ei mahtunut kuin kaksi uutta kappaletta. Michael Kiwanukalla on murea ääni, mutta hänen kappaleidensa viehätys perustuu kuitenkin dialogiin joka syntyy taustalaulajiensa Emily Holliganin ja Simone Daley Richardsin välillä. 

Keikka alkoi minuutilleen klo 22 ja alkutahdit antoi mukavasti rullaava One More Time. Bändi soitti moitteettomasti yhteen läpi keikan. Toisena kappaleena kuultu You Ain’t the Problem todisti, että todellinen voimavara Kiwanukan musiikissa löytyy taustalaulajista. Erityisesti Rule the World kappaleessa Emily Holligan lauloi itselleen illan huikeimmat suosionosoitukset. Lopussa kansa sai mitä tahtoi, kun jättisuosikit Cold Little Heart ja Love & Hate esitettiin varmalla rutiinilla. Portugalilaisyleisö eli mukana voimakkaasti alusta loppuun, mutta kahden viimeisen kappaleen aikana meno tavoitteli hurmoksellisena kohti Coliseus dos Recreios ylvästä kattoa. Ei jäänyt paljon puuttumaan, että jumalallinen valo olisi läpäissyt katon kuin Rooman Pantheonissa.

Michael Kiwanuka on vahva artisti, mutta ei esittänyt kappaleitaan livenä niin karismaattisesti kuin olisin tallenteelta kuuntelun perusteella odottanut. Laulamisen ohessa hän soitti erittäin vakuuttavasti sekä sähköistä että akustista kitaraa. Kiwanuka osoitti olevansa kokonaisvaltainen muusikko eikä vain soul-laulaja. Tämä petaa tukevampaa pohjaa tulevaisuudelle, sillä retrosoulin tähtiä nousee aika ajoin, mutta harva heistä kiinnittyy pysyvästi taivaankanteen. Kiwanukassa on siihen kuitenkin ainesta.

Settilista:

One More Night, You Ain’t the Problem, Place I Belong, Black Man in White World, Rule the World, Hero, Tell Me a Tale, Home Again, The Final Frame, Cold Little Heart, Love & Hate