Ylös eteen oikeaan, alas taakse vasempaan, seikkailun voi löytää ihan mistä vaan – jopa Kirjurinluodosta. Pikku Kakkosen hittiohjelma tekee tänä vuonna kesäkiertueen, joka alkoi Kaustisten kansanmusiikkijuhlilta ja jatkui Pori Jazz Kids -tapahtumaan, missä nähtiin peräti kaksi eri konserttia. Pori Jazzin iltapäivän molemmat vedot myös taltioitiin ja ovat nähtävissä syksyllä televisiosta. Oli mielenkiintoista tsekata miten TV-ohjelma taipuu livekeikaksi.

Lavalla nähtiin TV:stä tuttu kokoonpano. Reppu-heppuna rymisteli Jaakko Loukkola ja hänen tukenaan juontajat Susanna Volanto ja Jaakko Väisänen. Taustalla hääräsivät muusikot Janne Ali-Vehmas, joka on tuttu myös Pikku Papun Orkesterista ja Isa-Erika Lehto, jonka aikuiset muistavat Tarharyhmän keulilta Maija Vilkkumaan vierestä, sekä juontajan ja muusikon hommia tekevä Tuomo Rannankari. Lisäksi vahvistuksena kokoonpanolla oli myös rumpali, mitä ei TV-esityksissä olla aikaisemmin nähty.

Live-keikka toteutti TV-ohjelman kaavaa ja vuorovaikutteisena esityksenä toimi hyvin, kuitenkin hieman suoraviivaisempana, sillä TV-lähetyksen tapaan lavalle ei kutsuttu lapsia ratkomaan tehtäviä. Tekniikka ja projisointi hieman takkuilivat ja kangistivat keikan muuten soljuvaa dynamiikkaa. Pienet tauot toki antoivat aikuisille mahdollisuuden lepuuttaa olkapäitään, joilla pääkohderyhmä luonnollisesti nautti konsertista eniten.

Seikkailukoneen stara on selvästi Reppu-Heppu. Jaakko Loukkolan karisma vetää lapset puoleensa melkein paremmin lavalla kuin televisiossa. Sivuilla juontajat Susanna ja Jaakko antoivat hyvin lisätukea niin laulun, tanssin kuin välispiikkien osalta. Muusikot hoitavat tehtävänsä ilmeikkäästi ja on koko homman selkäranka. Tuomo Rannankari vastasi bassosta ja jättäytyi lähes koko keikan ajaksi taustalle. Hän on kuitenkin kaveri, jonka kynästä lähtee koko ohjelman tarttuva tunnuskappale ja on muutenkin musiikillisesti Seikkailukoneen dynamo. Onneksi lopussa Tuomo astui eturiviin ja vetäisi mehukkaasti keikan päättäneen kappaleen Kakkukaveri. Setti sisälsi useita tuttuja lastenlauluja muidenkin artistien repertuaareista, jotka istuivat nätisti kesäiseen rantateemaan. Iltapäivän hauskin makupala oli rokettirolli Mutaveijari.

Keikan päätteeksi esiintyjät astuivat yleisön joukkoon antamaan halauksia ja pikkukakkosleimoja. Monelle lapselle halaus TV:stä tutun sankarin kanssa on koko kesän huipennus. Eräs pikkutyttö uhkasi suojella kämmensyrjäänsä saamaa leimaa yön laastarilla, ettei se vaan kulu pois. Kaiken kaikkiaan Seikkailukone toimii yhtä hyvin elävänä kuin televisiostudiossa. Se on mainiota lasten viihdettä, josta löytyy lämpöä, väriä ja ikivihreyttä. Tämä on YLE:n iso onnistuminen, jota kannattaa vaalia yhtä huolella kuin itse yli neljäkymmenvuotiasta Pikku Kakkosta.