Pälkäneen perukoilla sijaitsee kylä nimeltä Kuohijoki ja sen henkinen sydän Kylä-Mukkulan kulttuurikeskus, missä järjestetään joka elokuun alussa festivaali nimeltä August Rock. Jo 16. kerran järjestettävä yhden päivän mittainen rokkijuhla tarjosi peräti yhdeksän artistia, jotka esiintyvät vanhaan tiilinavettaan tehdyllä kahdella lavalla. Alakertaan on rakennettu klubi baaritiskeineen ja yläkerrassa sijaitsee isompi stage katsomoineen. August Rockin taustavoimana toimii Aslak Christiansson ja hänen mukaan on nimetty koko Aslak & The Eskimos -klubi.

Tapahtuma on tärkeä Kuohijoen kylälle, mutta myös Taysin psykiat-
risen osaston lapsille, minne festivaalin lipputuotto toimitetaan lyhentämättömänä. 10€ lippu ei ole onneksi suuri kynnys kenellekään lähteä rokkaamaan. Suuria rahoja on turha odotella, mutta pyyteettömällä talkootyöllä hyväntekeväisyyssaldo on vuosien mittaan kasvanut mittavaksi.

Yhdeksästä bändistä tsekkasin vain kolme ensimmäistä, mutta hyvän kuvan se antoi tapahtumasta. Yleisöä oli kertynyt arviolta 150, mutta siinä vaiheessa kun lähdin oli vielä raitilla porukkaa jolkottelemassa kohti Kylä-Mukkulaa. Pihan kesäkeittiöstä sai ostaa alkoholijuomia ja pikkupurtavaa kohtuuhintaan. Eräs rapuhattuinen leidi osti edessäni fisun ja makkaran, joka onkin lyömätön pari.

August rock huokuu kylän yhteishenkeä ja musiikin ehdoilla menevää meininkiä, mutta mitä artisteihin tulee, niin ne olivat kaikki marginaalisia. Suuret nimet puuttuvat kokonaan, mutta silti komea saavutus kerätä yhdeksän artistia esiintymään hyväntekeväisyyden vuoksi. Hämeenlinnasta kotoisin oleva m.a.i.s.k aloitti illan funky-painotteisella setillä navetan vintillä. Salin porrastettu katsomo veti mukavasti jengiä kuuntelemaan versioita genren klassikoista. Bändi esitti mm. Stevie Wonderilta kappaleet I Wish että Superstition, jotka soivat ihan letkeästi. Kun yhtyeen laulajatar kehotti ihmisiä tanssimaan, kävi ensimmäisenä mielessä, josko laulajakin pökkelön seisoskelun sijaan hytkyisi myös, niin olisi helpompi lähteä itsekin joraamaan.
Festivaalin juontajana toiminut Arimo Haltsonen kutsui särmikkäästi huuliharppua soittaen helsinkiläisen Tuomas Peurakosken seuraavaksi klubin pienelle lavalle. Ensemble –yhtyeensä kanssa kiertänyt ja yhden pitkäsoitonkin julkaissut Peurakoski esiintyi tällä kertaa yksin koskettimia soitten. Yritystä oli kiitettävästi, mutta Peurakosken laulut eivät osuneet ja upottaneet allekirjoittaneen laivaa.

Stagella jatkoi omalta kohdalta illan piristävimmäksi jäänyt Lentomies Usva. Bändi on sarjakuvataiteilijana paremmin tunnetun Jukka Tilsan ja kitaristi Timmer Jokisen ja lyömäsoittaja Antti Seppäsen projekti. Kolmikko soitti hassut kikkaraperuukit päässään. Bändin naivistiseksi kuvailtava musiikki oli varsin viihdyttävää. Sanoitukset olivat äkkivääriä lyhyitä absurdeja toteamia. Lisäksi Timmer ja bassoa soittanut Tilsa jutustelivat mukavia välispiikeissään. Olin nähnyt parikymmentä vuotta sitten Tilsan edellisen bändin Kivettyneen mämmin keikan Tampereen YO-talolla ja etäisesti muistikammiossa välähti samankaltaisia absurdeja hetkiä.

August rock jatkui yli puolen yön ja voisin olettaa, että fisun ja makkaran voimin tunnelma yltyi niin, että navetan ylisille kattoparrutkin narisivat. Monta artistia jäi näkemättä ja etenkin illan isäntien Passion –yhtye olisi ollut mielekästä nähdä. August rock on harvinainen lajissaan ja hyväntekeväisyys ei ole ainoa syy käydä siellä.